Harjoittelutarina: Kohti uutta ja tuntematonta

Olen huomannut, että uusi ja tuntematon saattaa usein pelottaa ja aiheuttaa vastustusreaktioita. Otetaan esimerkiksi vaikka kiinteät laajakaistayhteydet, jotka yleistyivät vuosituhanteen vaihteessa. Kun asuin vielä kotona, yritin puhua nettiyhteyden tärkeyden puolesta vanhemmilleni. Vastaus oli lyhyt ja ytimekäs: Ei.

Kun sitten puhelinlaskujen loppusumma alettiin laskea tuhansissa markoissa (syypää: Half-Life & Counter-Strike), alkoi ajatus kiinteähintaisesta nettiliittymästä äkkiä kuulostaakin houkuttelevalta.

Uudet toimintatavat ja uusien järjestelmien käyttöönotto työpaikoilla aiheuttaa harmaita hiuksia työntekijöille, jotka ovat tottuneet tekemään asioita tietyllä tavalla ja tarkastelemaan asioita omasta perspektiivistään.

Muutos kannattaa kuitenkin nähdä mahdollisuutena kehittyä, oppia uutta ja pysyä ”vireessä”. Vierivä kivi ei niin sanotusti sammaloidu.

Minä, alanvaihtaja-Mika, sain kokea konkreettisesti, kuinka iso suunnanmuutos voi tuoda elämään paljon lisää sisältöä ja mielenkiintoa. Viiden kuukauden työharjoittelu Growthsettersillä meni nopeasti ja pelko aivojen räjähtämisestä informaatiotulvan edessä oli turha.


Harjoittelija-Mika eksyksissä web-teknologiaviidakossa.


Työharjoittelussa opin paljon. Yksi mielestäni tärkeimmistä asioista oli sen sisäistäminen, ettei kaikkea tarvitse ymmärtää, tai edes yrittää ymmärtää heti. Alussa jopa mystisiltä vaikuttavat käsitteet ja asiat alkavat ajan kanssa avautua ja palaset loksahdella kohdilleen. Eteen tulevat ohjelmointiin liittyvät haasteet kaatuvat jokainen yksi kerrallaan lyhyen – välillä pidemmän – pohtimisen jälkeen.

Jo valmiiksi hyvä, eteläpohjalainen itsetuntoni on kasvanut entisestään ja viimeistään nyt uskon rehellisesti, että meistä kuka vain, pystyy lähes mihin vain. Toki olosuhteet voivat vaihdella ja vastaan voivat tulla myös fyysiset rajoitteet, jotka estävät erilaisia asioita.

Älkäämme kuitenkaan koskaan sammaloituko, vaan painetaan täysillä kohti tuntematonta.