Huijarisyndrooma puhuttaa – harjoittelijasta vakkariduuniin

Työnhaussa pätee usein sananparsi olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Skillwellin Eelikselle kävi juuri niin. Kun hän alkoi etsiä itselleen toimeksiantoa tietojenkäsittelyn opinnäytetyön tekemistä varten, ei hän voinut kuvitella saavansa samassa rytäkässä itselleen vakituisen työpaikan.

Mitä jos joku olisi vuosi sitten sanonut, että seuraavan vuoden vaihtuessa Eeliksellä tulee olemaan vakituinen työpaikka omalta alalta?

– En olisi uskonut, olisin vastannut, että älä puhu paskaa, Piirilä sanoo.

Kuinka kaikki sitten oikein kävi? Palaset alkoivat loksahdella paikoilleen, kun Eelis laittoi sähköpostia Skillwellin Jarille marraskuussa 2017. Jarilla sattui olemaan sopiva hetki vastata Eelikselle myöntävästi samalta istumalta.

Ajoitus ei olisi voinut olla parempi, sillä Jari oli pyöritellyt mielessään opiskelijayhteistyötä, johon kuuluisi opinnäytetyön tekeminen ja sen jälkeinen harjoittelu.



Kahvipöytä täynnä huijareita?


Opinnäytetyön tekeminen sujui suunnitellussa aikataulussa, minkä jälkeen oli aika aloittaa harjoittelu. Aluksi jo pelkästään oman firman sisäiset palaverit tuntuivat Eeliksestä oudoilta.

– Oli vaan niin paljon uusia asioita ja ihmisiä, eikä tiennyt mitä pitäisi sanoa.

It-ala oli aina näyttäytynyt Eelikselle tarunhohtoisena ja siistinä työympäristönä. Nyt kun alasta on myös omakohtaista kokemusta, tuntuu kuin kaikki muut olisivat taitavia ja siistejä it-ihmisiä. Kaikki paitsi Eelis.

Kuten varmasti kaikilla devaajilla, myös Eeliksellä tulee aika ajoin tunne siitä, ettei hän osaa mitään. Kahvihuoneissa onkin keskusteltu impostor-syndroomasta eli suomeksi huijarisyndroomasta. Se on psykologinen ilmiö, jossa syndroomasta kärsivä on vakuuttunut olevansa huijari, ja että hänen saavutuksensa ovat vain hyvää onnea.

– Onneksi työkavereiden kanssa voimme puhua avoimesti ja olen huojentunut, että muillakin on joskus tällaisia tuntemuksia, Eelis sanoo.

Kaiken kaikkiaan työpäivät onneksi sujuvat jo rutiinilla ja koodin parissa askarrellessa päivät kuluvat nopeasti. Pienet onnistumisen tunteet auttavat aina yhden askeleen eteenpäin.



Miten kiinni ensimmäiseen työpaikkaan?


Koska asiat eivät lopulta ole aina vain hyvästä sattumasta kiinni, voi ensimmäisen työpaikan metsästykseen vaikuttaa myös itse.

Eelis kannustaakin uransa alkuvaiheessa olevia, opinnäytetyö- tai harjoittelupaikkaa etsiviä olemaan sinnikkäitä ja ottamaan rohkeasti yhteyttä kiinnostaviin yrityksiin. Ei häntäkään kukaan olisi kotoa tullut harjoitteluun hakemaan.

– Itse ehdin lähettää kahteen paikkaan sähköpostia ja kolmannella jo tärppäsi.