Lääke laadulliseen osaajapulaan on jo olemassa – sitä täytyy osata käyttää

Analyytikkoyhtiö Inderesin mukaan Suomessa 80 prosenttia yritysten it-budjeteista kuluu vanhojen legacy-sovellusten ylläpitoon ja kehittämiseen. Vain 20 prosenttia budjetista kohdistuu digitalisaation rakentamiseen. Pahimmassa tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että 80 prosenttia osaamisesta happanee käsiin. 

Viime vuosina on alettu puhua yhä enemmän osaajapulasta, joka uhkaa rampauttaa toimialan. On totta, että yritysten on vaikea löytää tarpeeksi tekijöitä olemassa oleville tarpeilleen juuri nyt, kun digitalisaatio ja sen myötä ohjelmisto-osaaminen nousevat arvokkaiksi ihan jokaisella toimialalla. Määrällistä osaajapulaa pahempi ongelma on kuitenkin laadullinen pula. Ajaudumme siihen väistämättä, ellemme muuta oppimistamme joka tasolla ja lisäksi hyödynnä globaaleja verkostojamme.

 

Ymmärrä kustannukset


Kun aloitin urani koodarina 25 vuotta sitten, oppiminen keskittyi ohjelmointikieleen ja tietokantoihin sekä ajoalustoihin. Nämä ovat tärkeitä asioita edelleenkin, mutta ne eivät yksin riitä. Ohjelmistojen rakentaminen pilvialustoille vaatii enemmän.

Enää kaikkea ei ohjelmoida itse, vaan hyödynnetään valmiita palveluita. Keskiöön ovat nousseet API:t eli sovellusten integraatiokyvykkyydet. Nyt pitää ymmärtää ja hallita kokonaisuuksia. Sovelluksen arkkitehtuuria suunniteltaessa keskeinen uusi asia on kustannusten ymmärtäminen: se, miten rakennat sovelluksen vaikuttaa merkittävästi ajonaikaisiin kustannuksiin. Lisäksi koneoppiminen muuttaa kaiken myös koodaamisessa.

 

Opettele oppimista


Ennen koodarit oppivat lineaarisesti. Koulussa opiskeltiin ohjelmointikieliä. Työelämässä jatkettiin samoilla ohjelmointikielillä ja opittiin käytännön kautta. Kaikki oppiminen tapahtui henkilökohtaisesti ja tukea oli hyvin vähän saatavilla. Jos opiskelit ja teit töitä C-kielellä, niin olit ikuisesti C-osaaja.

Oppilaitosten on opetettava perusteet, mutta ennen kaikkea niiden on opetettava oppimista. Koulujen lisäksi tarvitaan uudenlaisia oppimisympäristöjä. Ohjelmoijaksi opiskelu ei vaadi keskiasteen tai yliopistotason usean vuoden koulutusta. Se vaatii opiskelijalta motivaatiota, oikean kyvykkyyden sekä uudenlaisen monimuotoisen ja mentoroivan oppimisympäristön. Eräs tällainen malli on Yhdysvalloissa suosion saaneet yksityiset koodikoulut. Tosin kovin buumi on siellä ohi, ennen kuin me ehdimme mukaan.

Tämän kaiken päälle tarvitsemme yrityksillemme globaalin osaajaverkoston ja verkostomaisen toimintamallin. Voittajiksi selviytyvät asiantuntijat ja yritykset, jotka laittavat jatkuvan oppimisen keskiöön. Asiantuntijalle tämä tarkoittaa markkina-arvon kasvamista ja mielekkäitä työtehtäviä. Yrityksille tämä tarkoittaa kilpailukykyä, mutta myös muutosta johtamistapoihin.